Kysymyksiä & vastauksia

Kirjan kirjoittaja Jari Parantainen vastaa tässä yleisimpiin TUOTTEISTAMINEN-kirjaa koskeviin kysymyksiin:

Kenelle TUOTTEISTAMINEN on tarkoitettu?

Teos on tarkoitettu johtajille, yrittäjille ja asiantuntijoille, jotka haluavat siirtyä palvelubisneksen seuraavaan vaiheeseen.

Tunnistatko tästä firmasi tilanteen?

• Tuntitaksat vain laskevat, kun kilpailijoita vyöryy markkinoille jatkuvasti lisää.
• Projektien kate kusee kerta toisensa jälkeen.
• Uudet työntekijät pääsevät liian hitaasti vauhtiin.
• Vanhat työntekijät alkavat leipääntyä iänikuiseen projektiputkeen.
• Palvelujen tuotto vaihtelee rajusti projektista toiseen.
• Myyntityö tahtoo jäädä muiden kiireiden takia.
• Asiakkaat eivät tunnu ymmärtävän palvelun hyötyjä.
• Tarjousten kirjoittamiseen menee aivan liikaa aikaa.
• Palveluja pitäisi pystyä toimittamaan myös ulkomailla.
• Palvelun laatu alkaa kärsiä liiasta kiireestä.
• Aikaisemmin maksutta annettu palvelu pitäisi muuttaa maksulliseksi.

Tuotteistaminen tuo helpotusta kaikkiin näihin tuskiin.

Mutta tuotteistaminen edellyttää oikeaa tuotekehitysasennetta. Ilmaista lounasta tämäkään teos ei tarjoa. Se on kuitenkin varmaa, että palvelut tuskin syntyvät vain iltapuhteina, jos muilta töiltä sattuu jäämään aikaa.

 

Onko TUOTTEISTAMINEN tarkoitettu vain asiantuntijoille?

Kyllä on. Mutta jos sinulla on työpaikka, olet mitä ilmeisimmin jonkin alan asiantuntija. Jos et nimittäin ole jossain asiassa asiantuntija, pian olet työtön.

Tämä kirja ei kuitenkaan ole missään tapauksessa rajoittunut vain lakimiesten tai arkkitehti-, insinööri- tai mainostoimistojen palveluihin.

Kirjassa kuvaamallani tuotteistusmenetelmällä on paketoitu menestyksekkäästi niin teollisuusyritysten, it-firmojen, pankkien kuin vakuutusyhtiöidenkin konsepteja. Sitä on sovellettu sekä viiden että viiden tuhannen hengen yrityksissä. Se sopii aivan yhtä hyvin kuluttajabisnekseen kuin yritysten välisiin palveluihin.

 

Miksi lukisit TUOTTEISTAMINEN-kirjan?

Lue kirja, jos haluat luoda oman hittipalvelusi.

Toisinaan sellainen syntyy puolivahingossa. Mutta tuskin ehdit jäädä odottelemaan onnenpotkua. Jos aiot pestä kilpailijasi, joudut käärimään hihasi ja kehittämään oman hittituotteesi.

Tarvitset kuitenkin tuotteistajan menetelmiä. Muuten homma menee harhailuksi.
Toki palvelujen kehittäjille ja tuotteistajille löytyy kirjoja vaikka kuinka. Mutta useimmiten ne ovat niin teoreettisia, etten ainakaan itse ymmärrä niistä puoliakaan.

Aloinkin pohtia, miten saisin aikaan mahdollisimman käytännöllisen tuotteistajan oppaan. Päädyin lopulta yksinkertaiseen ratkaisuun.

Tässä kirjassa kerron vaihe vaiheelta, kuinka tuotteistat oikean asiantuntijapalvelun alusta loppuun. Käytän esimerkkinä aitoa tuotteistusprojektia.

Totta kai joudut soveltamaan kuvaamaani esimerkkiä omaan tilanteeseesi. Mutta jos haluat nopeasti konkreettisia tuloksia, hyödyt enemmän mallisuorituksesta kuin yleispätevästä teoriasta.

Lue tämä kirja, jos haluat tietää, kuinka palvelun tuotteistaminen etenee kymmenessä työpäivässä nollasta toimitusvalmiiksi.

 

Mistä kirjan idea sai alkunsa?

Keväällä 2006 olin tikahtua uteliaisuuteeni. Halusin tietää, millaisin menetelmin yritysten ammattilaiset kehittivät palveluja.

Pienten yritysten tilanteen jo tiesin: niissä palvelut syntyivät perinteisellä yritys & erehdys -menetelmällä.

Mutta entä suurissa yrityksissä? Kuinka siellä kehitetään palveluista iskukykyisiä?
Arvelimme, että suurissa yrityksissä on kaikki paremmin. Yhtiökumppanini lähti tapaamaan johtajia.

Pian huomasimme, että etukäteen laatimaamme haastattelurunkoa olisi pakko muuttaa. Kävi nimittäin ilmi, että meidän olisi pitänyt kysyä, kehitetäänkö isoissa yrityksissä palveluja vai ei.

Haastatteluihimme osallistuneet johtajat vakuuttivat, että palvelut olivat heidän liiketoiminnalleen tärkeitä. Silti he saattoivat täräyttää heti seuraavaksi, ettei heillä ollut moiseen puuhaan strategiaa, suunnitelmaa, budjettia tai organisaatiota!

Montako menestystuotetta Nokia olisi saanut markkinoille, jos insinöörien olisi pitänyt nikkaroida prototyyppejä iltaisin ilman rahaa ja esimieheltä salassa?

Selvityksen otsikoksi oli pakko kirjoittaa "Enemmän intoa kuin kuntoa". Tulosten perusteella kävi selväksi, ettei ainakaan Suomessa ole odotettavissa uusien menestyvien palvelutuotteiden vyöryä.

Miksi ihmeessä palvelukehitys on näin heikoissa kantimissa? Perimmäinen syy lienee se, ettei hittien synnyttämiseen ole ollut mitään pakkoa. Eikä ehkä kulttuuriakaan.

Suomalainen insinööri ajattelee, että koska hän silittää itse paitansa, leikkaa nurmikkonsa ja nikkaroi talonsa, asiakkaatkin haluavat tehdä kaiken itse. Muualla maailmassa ihmiset ovat kuitenkin tottuneet maksamaan kunnon palvelusta.

Toki meiltäkin löytyy todella suuria palveluyrityksiä. Esimerkiksi konsulttiyritys Pöyry työllistää yli 6 000 asiantuntijaa, jotka elävät pelkästään palveluista. Mutta esimerkiksi monet teollisuusyritykset ovat puksuttaneet lähinnä vain erilaisten teknisten tukipalvelujen varassa. Ne ovat yleensä kuitenkin enemmän lähtöisin myyjän kuin ostajan tarpeesta. Muuten koneiden elinikä jäisi niin lyhyeksi, että kauppa hyytyisi siihen.

Teleoperaattorini kuvittelee tarjoavansa hienoa palvelua, kun laajakaistaani vaanii roskapostirysä, virustorjunta ja taitavasti pan-huilua vinguttava puhelinpäivystäjä.

Kyse on kuitenkin vain horjuvan tuotteen huojuvasta pystyssäpitopakosta. Myyjän näkökulma ei paljon itsekäämpi voisi olla.

Toinen ilmeinen syy on se, ettei palvelujen suunnitteluun tai tuotteistamiseen ole edelleenkään kovin hyvin dokumentoituja menetelmiä. Ei ainakaan sellaisia, että niitä pystyisi soveltamaan kukaan muu kuin vuosia koulutettu, ammatikseen tuotekehitystyötä tekevä insinööri.

Olen koulutukseltani elektroniikka- ja ohjelmistosuunnittelija. Olen tutustunut vuosien saatossa monenlaisiin malleihin, joilla tuotekehittäjät hakevat ryhtiä työhönsä.

Toisaalta olen nyt tuotteistanut, myynyt ja markkinoinut palveluja yli 10 vuotta kymmenissä projekteissa monilla toimialoilla. Tarve yksinkertaiselle palvelun kehitysprosessille on kaikkialla yhtä ilmeinen.

Päätin yhdistää nämä kaksi asiaa. Halusin rakentaa niin helpon ja suoraviivaisen palvelutuotteen kehitysmenetelmän, että viitsisin käyttää sitä itsekin.
Niinpä kirjani kiteyttää, miten rakennat oman hittitehtaasi ja kehität palveluja kuin tuotteita.